![]() |
Vihdoin ja viimein puomit saivat väriä ja kunnollisen säilytyspaikan. |
Alman oli tarkoitus muuttaa jo aiemmin, muttei onnistunut millään matkan pituuden vuoksi. Ajatus kolmannesta kaviokkaasta on herännyt hiljalleen. Minulla ei tällä hetkellä ole kamalan hyvä luotto hevosiin. Oliverin kanssa viimeinen vuosi oli täynnä vastoinkäymisiä. Aloin pikku hiljaa pelkäämään sitä, mikä on näin jälkeenpäin ajateltuna täysi virhe. Sama toistui hieman Irman kanssa. Alun satulaongelmat söivät mieltä, sen jälkeen seurasi ontumiset ja lopuksi hevonen alkoi sikailla.
![]() |
Irman päiväkännit viime viikolta |
Alma on vanha estehevonen, joka jalkavamman vuoksi siirtyi koulupuolelle. Siskoni osti tamman noin vuosi sitten siitoshepaksi, mutta se ei valitettavasti tiinehtynyt. Nyt Almis toimii mulla semmoisena hyvänmielenhevosena. Se on todella kiltti ja sellainen kaikki käy tyyppi. Hoitaessa se nukkuu ja ratsastaessa se on todella rauhallinen. Juuri tällaista hevosta tarvitsen.
![]() |
Alma ja Riina valloittivat melko nopeasti heinäpaalin. Oikeati myös Irma on mukana :) |
Meillä on jotenkin kamalasti ollut vastoinkäymisiä Irman kanssa, mutta silti meillä pyyhkii hyvin. Ratsutus etenee ja olen löytänyt sille tosi kivan liikuttajan. Janita on vanha ystäväni, kenen kanssa heppailimme aikoja sitten yhdessä paljon. Nyt vuosien jälkeen löysimme taas toisemme. Olen välillä jopa ihan kateudesta vihreä, kun Janita saa Irman kulkemaan todella kivasti. Onneksi saan tällaiset ajatukset taka-alalle ja olen vain onnellinen, että jollain todella sujuu Irman kanssa.
Mulla ei oikein vieläkään suju Irman kanssa. Olen luvannut antaa itselleni aikaa, että opin kunnolla luottamaan siihen. Se on kuitenkin asunut meillä vasta vuoden. Jollain ihme tavalla olen oppinut vihdoin hieman hellittämään. Vielä kun saan saman tunteen kun olen hevosen selässä. Huomaan todella usein suorittavani ihan liikaa.
![]() |
Alina ja Alma eilen rokotusloman jälkeen. |
![]() |
Isäni ja minun yhteinen hirvikoira, Jehu. |
Viikonloppuisin olen ollut ihan kuoleman väsynyt. Hirvenmetsästys alkoi pari viikkoa sitten ja olen tietysti ollut mukana joka viikonloppu. Kelit eivät oikein ole suosineet, joten rankkaa on ollut. Oman rankkuudensa mukaan tuo se, että kuljen metsässä koiran kanssa. Tämä on kyllä sellaista liikuntaa mistä pidän todella paljon. Huomaamattomasti aktiivisuusranneke ilmoittaa jo puolen päivän jälkeen päivän tavoitteen tulleen täyteen.
Välillä mietin, että tämä masistelu johtuu omalla tavallaan myös syksystä ja alkavasta talvesta. Pimeä laskeutuu todella aikain ja kuraa riittää joka puolella. Onneksi pikku hiljaa saapuvat pakkaset, niin piha ja tarhat kuivuvat. Tietysti pakkaset tuovat omat lisätyönsä, sillä talvella joudun kantamaan vettä hevosille. Tarvinnee keksiä jokin keino vesien kantamisen helpottamiseen, sillä 150-200 litraa päivässä ei oikein enää houkuta kantaakkaan.
Miten sinä voit tällä hetkellä?