Kyseessä olivat Veetin neljännet näyttelyt. Meni päin p*rsettä jos suoraan sanotaan. Vettä tuli kuin aisaa ja kehä oli nurmikolla. Jos olisin tiennyt, että kehät ovat nurmipohjalla en olisi edes osallistunut. Koira väisteli liukkaita kohtia niin, että onnistuin kerran jopa potkaisemaan hieman koiraa. Veeti ei suostunut alkuunkaan ravaamaan vaan laukkaili hullunlailla. Tuomarista en juuri HENKILÖKOHTAISESTI pitänyt. Oli turhankin nopea, ei mielestäni katsonut yhtäkään koiraa kunnolla ja oli varsinainen ERI-maatti... Olimme kehässä noin 1,5min ja tuomari ehti siinnä ajassa katsoa kaksi koiraa.
Tähän väliin mua harmittaa niin kovasti. Unohdin ilmoittaa koiran turun elokuun näyttelyyn.. Hemmetti tätä lahopäätä..
Juttelin tänään siskoni Maijan kanssa siitä ruunasta. Sovittiin, että kokeillaan alkuun miten sujuu. Sitä en vielä tiedä koska aloitetaan..
Nyt onkin pakko jo hehkuttaa. OLIN TÄNÄÄN RATSASTAMASSA! Ratsastin vanhan tammani tallilta laitumelle ihan yksin. Reilu puol tuntia siinnä meni. Aluksi meinasin, että otan hiekkatien laukkaa, että saan paineet pois kun sitten olikin edessä ainakin kolme kilsaa asfalttia. No laukattiin sitten reippaasti semmonen reilu kilometri ja voi hitsit kun tamma nautti. Koko matka meni täysin korvat hörössä. Asfaltin loppu päässä ajattelin, että ravaan hiukan, mutta tamma ampaisikin kiitolaukkaan, enkä saanut mitään kontrollia. Vilkuilin siinnä sitten taakse, ettei tullut autoja ja kurvasin laitumelle vievälle hiekkatielle. Siellä sain tamman taas hyvin hanskaan ja kävelimmekin loppumatkan pitkällä ohjalla. Voi sitä riemua, kun tamma näki kaverit laitumella. Muut laukkasivat hirnuen vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti