Kello oli eilen jo niin paljon kun tulin tallilta, etten muistanut edes kirjoittaa. Harjailin Ronin ainakin puoli tuntia ennen kuin menin kentällä. Krista oli seuranani ja hänen lapsensa auttoivat harjaamaan hevosen puhtaaksi.
Ruuna tuntui jotenkin kivalta. Ennen kuin hyppäsin selkään taluttelin lapsia kentällä. Kävelin itsekin vielä pitkään, taivuttelin ja asettelin ja tein voltteja volttien perään. Emme ottaneet laukkaa ollenkaan, koska halusin jättää hyvän mielen hevoselle ja ratsastajalle. Unohdin kokonaan ottaa piiskan mukaan, mutta se ei tuntunut haittaavan. Roni oli pohkeelle nopea ja muutenkin sopivan reipas. Ylimääräistä pöllövirtaa ei ollut, vain naapuri polkupyörineen pelotti hurjasti.
Nyt ei valitettavasti ole yhtään kuvaa... Tänään lähdemme siskoni Hennan kanssa käymään laitumella ottamaan kuvia hevosista, nyt taas kun on jo parempi ilma kuin eilen ja sen jälkeen menen tallille. Eli tänään on luvassa ainakin jotain kuvia.
*MUOKS! Lisäsin tuonne oikealle kyselyn, sekä tein pienen esittelyt.. Onko nyt hyvä??
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Jo toinen kuukausi taputeltu tältä vuodelta ja kuukauden kulut on lyöty yhteen. Rahaa paloi tänäkin kuukautena paljon, ylimääräisten hankint... -
Ilokseni voin ilmoittaa, että Roni sai taas uuden satulan. Hubertuksen ruskea koulupenkki on nyt hummasen satulatelineessä, joten se aikaise... -
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti