Taas on aikaa vierähtänyt niin, etten ole hevosen selkään päässyt. Toisaalta ei ole yhtään kiinnostanut, mutta toisaalta taaas ei ole ollut yhtään aikaa. Ratsastus ja muutenkin hevoskuviot ovat täysin auki. Minulla ei ole tiedossa koska pääsisin seuraavaksi ratsastamaan. Tai itseasiassa on. Ilmoitin itseni tunnelle siskoni Marin luo. Ne alkavat 3.9. ja ovat joka maanantai. Toivon niin oppivani paljon uusia asioita. Suvi tulee varmaankin samalle tunnille mun kanssa, muista ei ole vielä tietoa.
Olen jo hieman alustavasti sopinut, että saisin käydä Marin luona ratsastamassa Jästillä. Sillä suokkiruunalla jolla ole kerran aikaisemminkin mennyt. Toivottavasti pääsisin edes joskus ratsastamaan.
Tämä on oikeasti kurja tilanne kun ei vain ole niin paljoa ylimääräistä rahaa, että voisi omaa hevosta pitää. No pääasia on nyt se, että pääsen edes joskus ratsastamaan.
keskiviikko 29. elokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ikävät uutiset vievät romahtamispisteeseen.
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e...
-
Jo toinen kuukausi taputeltu tältä vuodelta ja kuukauden kulut on lyöty yhteen. Rahaa paloi tänäkin kuukautena paljon, ylimääräisten hankint...
-
Tässä meinaa väkisin tulla pahamieli. Nyt pitää kuiten muistaa, että ostin kaksikin hevosta, hevoskopin ja muutimme. Muuton mukana seurasi ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti